Sanasto · 3 min lukuaika

Osingon irtoamispäivä

Osingon irtoamispäivä on ensimmäinen kaupankäyntipäivä, jona osake vaihtaa omistajaa ilman oikeutta tulevaan osinkoon. Jos ostat osakkeen irtoamispäivänä tai sen jälkeen, osinko maksetaan edelliselle omistajalle. Osingon saa siis se, joka omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävän kaupankäyntipäivän päättyessä.

Miten irtoamispäivä toimii

Osingonmaksuun liittyy kolme päivämäärää: irtoamispäivä, täsmäytyspäivä ja maksupäivä. Osingon saavat ne, jotka on merkitty yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Koska pörssikauppa selvitetään vasta viiveellä, osakkeen on oltava ostettu jo muutamaa päivää aiemmin, jotta omistus ehtii kirjautua täsmäytyspäivään mennessä.

Suomessa pörssikaupat selvitetään kahden pankkipäivän kuluessa kaupasta (T+2). Tämän vuoksi Nasdaq Helsingissä irtoamispäivä on käytännössä yksi kaupankäyntipäivä ennen täsmäytyspäivää. Irtoamispäivää edeltävänä päivänä ostettu osake kirjautuu ostajalle täsmäytyspäivänä, mutta irtoamispäivänä ostettu vasta sen jälkeen.

Irtoamispäivänä osakkeen kurssi laskee tyypillisesti suunnilleen osingon verran, koska yhtiön arvosta siirtyy osa omistajille. Monissa kurssipalveluissa kyseinen päivä merkitään esimerkiksi lyhenteellä ”ex” tai ”xd”.

Yhtiö ilmoittaa irtoamispäivän yleensä yhtiökokouskutsussa tai yhtiökokouksen päätöksistä kertovassa pörssitiedotteessa. Jos osinko maksetaan useassa erässä, hallitus voi päättää myöhempien erien päivämääristä erikseen, ja ne julkistetaan omina tiedotteinaan.

Esimerkki

Oletetaan, että yhtiö maksaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Irtoamispäivä on keskiviikko, täsmäytyspäivä torstai ja maksupäivä seuraavan viikon keskiviikko.

Liisa ostaa osakkeita tiistaina. Kauppa selvitetään torstaina, joten hän on osakasluettelossa täsmäytyspäivänä ja saa osingon.
Mikko ostaa osakkeita keskiviikkona eli irtoamispäivänä. Hänen kauppansa selvitetään vasta perjantaina, joten osinko menee myyjälle.

Jos osakkeen päätöskurssi tiistaina on 20 euroa, se voi keskiviikkona avautua noin 19 euron tasolle, kun osinko irtoaa.

Mitä irtoamispäivä kertoo sijoittajalle

Irtoamispäivä on osinkosijoittajan tärkein päivämäärä, koska se ratkaisee, kuka osingon saa. Päivämäärän ymmärtäminen auttaa myös tulkitsemaan kurssiliikkeitä oikein.

Kurssin lasku ei ole tappio. Irtoamispäivän kurssilasku vastaa yleensä osinkoa, joka maksetaan omistajalle.
Osinkojen ”metsästys” ei yleensä kannata sellaisenaan. Kun osake ostetaan juuri ennen irtoamista, kurssi laskee vastaavasti, ja osingosta menee lisäksi veroa sekä välityspalkkioita.
Kurssikaavioiden tulkinta. Jos kaaviota ei ole oikaistu osingoilla, irtoamispäivän pudotus voi näyttää äkilliseltä kurssilaskulta.
Useita eriä. Jos osinko maksetaan useassa erässä, jokaisella erällä on oma irtoamispäivänsä.
Tarkista päivämäärät lähteestä. Päivät julkaistaan yhtiön tiedotteissa ja ne löytyvät osinkokalenterista.

Selvitysaika Suomessa

Suomessa ja muualla EU:ssa arvopaperikaupat selvitetään nykyään T+2-syklillä. EU:n on määrä siirtyä yhden päivän selvitysaikaan (T+1) 11. lokakuuta 2027. Muutos voi vaikuttaa siihen, miten irtoamis- ja täsmäytyspäivä sijoittuvat toisiinsa nähden, joten päivämäärät kannattaa aina tarkistaa yhtiön tiedotteesta.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin osake pitää ostaa, jotta saa osingon?

Viimeistään irtoamispäivää edeltävänä kaupankäyntipäivänä. Irtoamispäivänä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon.

Voinko myydä osakkeen irtoamispäivänä ja saada silti osingon?

Kyllä. Jos omistit osakkeen irtoamispäivää edeltävän päivän päättyessä, saat osingon, vaikka myisit osakkeen irtoamispäivänä.

Paljonko kurssi laskee osingon irrotessa?

Tyypillisesti suunnilleen osingon verran, mutta todellinen muutos riippuu myös päivän muista markkinaliikkeistä.

Mitä eroa on irtoamispäivällä ja täsmäytyspäivällä?

Irtoamispäivä ratkaisee, milloin osake on viimeistään ostettava. Irtoamispäivää edeltävänä päivänä tai sitä ennen ostettu osake tuo osingon. Täsmäytyspäivä on päivä, jona osakasluettelon perusteella todetaan osinkoon oikeutetut.

Katso myös

Päivitetty 25.9.2026