Sanasto · 2 min lukuaika
Indeksi
Osakeindeksi on tunnusluku, joka mittaa tietyn osakejoukon yhteistä arvonkehitystä. Indeksi voi kuvata koko pörssiä, sen suurimpia yhtiöitä, yhtä toimialaa tai vaikkapa tietyn maanosan osakkeita. Kun sanotaan, että ”pörssi nousi tänään prosentin”, tarkoitetaan yleensä jonkin indeksin muutosta.
Miten indeksi lasketaan
Indeksi lasketaan sen osakkeiden kursseista. Laskennassa jokaiselle osakkeelle annetaan paino. Yleisin tapa on markkina-arvopainotus: mitä suurempi yhtiön markkina-arvo, sitä enemmän sen kurssimuutos vaikuttaa indeksiin. Usein painona käytetään vapaasti vaihdettavien osakkeiden (free float) arvoa, ja yksittäisen yhtiön painolle voidaan asettaa katto.
Indeksin muutos (%) ≈ Σ (osakkeen paino × osakkeen kurssimuutos %)
Indeksit jaetaan myös sen mukaan, miten osingot huomioidaan:
- Hintaindeksi seuraa vain kurssimuutoksia. Kun osinko irtoaa, indeksi laskee.
- Tuottoindeksi (esimerkiksi tunnuksella GI, gross index) olettaa osingot sijoitetuiksi takaisin, joten se kuvaa sijoittajan kokonaistuottoa paremmin.
Indeksin koostumus tarkistetaan säännöllisesti. Yhtiöitä voi pudota pois ja uusia tulla tilalle ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan.
Indeksejä on monenlaisia. Laajat markkinaindeksit sisältävät kaikki tai lähes kaikki pörssin osakkeet, ja niin sanotut blue chip -indeksit keskittyvät suurimpiin ja vaihdetuimpiin yhtiöihin. Lisäksi on toimiala-, kokoluokka- ja teemaindeksejä sekä useita maita kattavia indeksejä. Kaikkien indeksien laskennassa noudatetaan julkisia sääntöjä, joista selviää valintaperusteet, painotus ja tarkistusajankohdat. Nasdaq julkaisee sääntödokumentit omista indekseistään verkkosivuillaan.
Esimerkki
Oletetaan, että indeksissä on kolme osaketta, joiden painot ovat 50 %, 30 % ja 20 %. Päivän aikana ensimmäinen nousee 2 %, toinen laskee 1 % ja kolmas nousee 5 %. Indeksin muutos on 0,5 × 2 + 0,3 × (−1) + 0,2 × 5 = 1,0 − 0,3 + 1,0 = +1,7 %. Suurimman yhtiön liike ratkaisee pitkälti koko indeksin suunnan.
Mitä indeksi kertoo sijoittajalle
- Markkinan suunta yhdellä luvulla: indeksistä näkee nopeasti, miten markkinat ovat yleisesti kehittyneet.
- Vertailukohta: omaa salkkua tai rahastoa verrataan usein indeksiin. Vertailu on järkevää tehdä tuottoindeksiin, jos oma tuotto sisältää osingot.
- Indeksisijoittaminen: indeksiin ei voi sijoittaa suoraan, mutta indeksirahasto tai ETF jäljittelee sen kehitystä ja tarjoaa helpon hajautuksen.
- Keskittymisriski: markkina-arvopainotetussa indeksissä muutama suuri yhtiö voi hallita kehitystä.
Indeksin arvo ilmoitetaan pisteinä. Pisteluku itsessään ei kerro paljoa, koska se riippuu indeksin aloitusarvosta. Olennaista on muutos: kuinka monta prosenttia indeksi on noussut tai laskenut päivässä, vuodessa tai pidemmällä aikavälillä. Siksi eri indeksejä verrataan aina prosenttimuutosten avulla. Pitkän aikavälin vertailussa on lisäksi tärkeää tietää, sisältääkö indeksi osingot.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Helsingin pörssin pääindeksi?
Laajin on koko pörssiä kuvaava OMX Helsinki -yleisindeksi, ja tunnetuin suurten yhtiöiden indeksi on OMX Helsinki 25.
Mitä eroa on hinta- ja tuottoindeksillä?
Hintaindeksi seuraa vain kursseja, kun taas tuottoindeksi olettaa osingot sijoitetuiksi takaisin.
Voiko indeksiin sijoittaa?
Suoraan ei, mutta indeksiä seuraavien rahastojen ja ETF:ien kautta voi saada lähes saman kehityksen kuluja vastaan.
Miksi indeksi laski, vaikka moni osake nousi?
Painotetussa indeksissä muutaman suuren yhtiön lasku voi painaa enemmän kuin usean pienen yhtiön nousu.
Katso myös
Päivitetty 25.9.2026