Sanasto · 3 min lukuaika

Beta-kerroin

Beta-kerroin kertoo, kuinka herkästi osakkeen kurssi reagoi koko markkinan liikkeisiin. Markkinan beta on määritelmän mukaan 1: osake, jonka beta on yli 1, on liikkunut keskimäärin markkinaa voimakkaammin, ja alle 1:n betan osake maltillisemmin. Beta kuvaa siis osakkeen markkinariskiä.

Miten beta-kerroin lasketaan

Beta lasketaan historiallisista tuotoista. Osakkeen tuottoja verrataan vertailuindeksin tuottoihin samalta ajalta, esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain muutaman vuoden ajalta. Suomalaisille osakkeille vertailukohtana käytetään usein Helsingin pörssin laajaa indeksiä tai OMX Helsinki 25 -indeksiä.

Beta = kovarianssi(osakkeen tuotto, markkinan tuotto) ÷ varianssi(markkinan tuotto)

Käytännössä beta on regressiosuoran kulmakerroin, kun osakkeen tuottoja selitetään markkinan tuotoilla. Sama voidaan ilmaista myös niin, että beta on osakkeen ja markkinan korrelaatio kerrottuna osakkeen ja markkinan volatiliteettien suhteella.

Esimerkki

Oletetaan, että osakkeen beta on 1,2. Jos vertailuindeksi nousee 10 prosenttia, osakkeen voi betan perusteella odottaa nousevan keskimäärin noin 12 prosenttia. Jos indeksi laskee 10 prosenttia, osake laskisi vastaavasti keskimäärin noin 12 prosenttia.

Toisen osakkeen beta on 0,6. Sama 10 prosentin markkinanousu näkyisi siinä keskimäärin noin 6 prosentin nousuna. Kyse on keskimääräisestä historiallisesta riippuvuudesta: yksittäisenä päivänä tai vuonna osake voi liikkua aivan eri tavalla yhtiökohtaisten uutisten vuoksi.

Mitä beta-kerroin kertoo sijoittajalle

Beta kertoo, kuinka paljon osake altistaa sijoittajan koko markkinan nousuille ja laskuille. Suhdanneherkillä aloilla, kuten teollisuudessa ja rakentamisessa, betat ovat usein korkeampia. Tasaisempia aloja, kuten päivittäistavarakauppaa tai sähkön jakelua, pidetään yleensä matalamman betan aloina.

Beta ei kerro kokonaisriskiä. Matalan betan osake voi silti heilua paljon yhtiökohtaisista syistä. Tämä yhtiökohtainen riski pienenee hajautuksella, markkinariski ei.
Laskentatapa vaikuttaa. Vertailuindeksi, ajanjakso ja tuottojen tiheys muuttavat tulosta. Eri palvelujen betat eivät siksi aina täsmää.
Beta muuttuu. Yhtiön liiketoiminta, velkaantuneisuus ja markkinatilanne muuttuvat, jolloin myös beta muuttuu.
Heikosti vaihdetut osakkeet. Jos osakkeella käydään harvoin kauppaa, sen hinta ei ehdi reagoida markkinaan, ja beta voi näyttää todellista pienemmältä.
Negatiivinen beta on harvinainen. Se tarkoittaa, että kohde on keskimäärin liikkunut markkinaa vastaan.

Betaa käytetään usein yhdessä volatiliteetin kanssa. Kun sijoittaja tietää salkkunsa osakkeiden betat, hän voi arvioida, kuinka paljon salkun arvo keskimäärin muuttuisi markkinan liikkuessa. Salkun beta on osakkeiden betojen painotettu keskiarvo, jossa painoina ovat osakkeiden osuudet salkun arvosta. Esimerkiksi salkku, jossa on puolet 1,2:n ja puolet 0,6:n betan osakkeita, saa betaksi 0,9.

Beta perustuu aina menneisyyteen. Jos yhtiö esimerkiksi myy suhdanneherkän liiketoimintansa tai velkaantuu voimakkaasti, historiallinen beta ei enää kuvaa sitä hyvin. Siksi analyytikot käyttävät joskus toimialan keskimääräistä betaa yksittäisen yhtiön historiallisen luvun sijaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on hyvä beta-kerroin?

Hyvää tai huonoa betaa ei ole. Se riippuu siitä, kuinka paljon markkinariskiä sijoittaja haluaa kantaa. Korkea beta voimistaa sekä nousuja että laskuja.

Mitä tarkoittaa beta 1?

Osake on liikkunut keskimäärin samassa suhteessa kuin vertailuindeksi.

Mihin beta-kerrointa käytetään?

Sitä käytetään salkun markkinariskin arvioinnissa ja esimerkiksi CAPM-mallissa, jolla arvioidaan oman pääoman tuottovaatimusta.

Mistä osakkeen betan löytää?

Monet pörssi- ja analyysipalvelut ilmoittavat betan. Tarkista, mihin indeksiin ja ajanjaksoon luku perustuu.

Katso myös

Päivitetty 25.9.2026