Sanasto · 2 min lukuaika
Hankintameno-olettama
Hankintameno-olettama on laskennallinen hankintameno, jonka yksityishenkilö voi vähentää myyntihinnasta todellisen ostohinnan ja kulujen sijaan. Se on 20 prosenttia myyntihinnasta tai 40 prosenttia, jos omaisuus on omistettu vähintään kymmenen vuotta. Olettamaa käytetään, kun se pienentää luovutusvoittoa enemmän kuin todelliset hankintamenot.
Miten hankintameno-olettama lasketaan
Myyntivoitto voidaan laskea kahdella tavalla, ja verotuksessa käytetään sijoittajalle edullisempaa:
Luovutusvoitto = myyntihinta − (todellinen hankintahinta + kulut)
Luovutusvoitto = myyntihinta − hankintameno-olettama (20 % tai 40 % myyntihinnasta)
Olettama sisältää kaikki kulut, joten sen rinnalla ei voi vähentää kaupankäyntipalkkioita. Koska olettama on aina pienempi kuin myyntihinta, sillä ei voi syntyä tappiota. Omistusaika lasketaan kunkin erän hankinnasta, ja FIFO-periaatteen mukaan ensin ostetut osakkeet katsotaan myydyiksi ensin.
Esimerkki
Oletetaan, että ostit osakkeita 1 000 eurolla ja myyt ne kuuden vuoden kuluttua 8 000 eurolla. Todellisella hankintamenolla voitto olisi 7 000 euroa. Hankintameno-olettama on 20 % × 8 000 € = 1 600 euroa, jolloin voitto on 6 400 euroa. Olettama on edullisempi.
Jos myisit samat osakkeet vasta 12 vuoden omistuksen jälkeen 8 000 eurolla, olettama olisi 40 % eli 3 200 euroa ja verotettava voitto 4 800 euroa.
Jos taas ostohinta olisi ollut 6 000 euroa, todellinen hankintameno olisi selvästi olettamaa suurempi, ja voitto laskettaisiin sen perusteella.
Mitä hankintameno-olettama kertoo sijoittajalle
- Olettamasta on eniten hyötyä, kun osake on noussut moninkertaiseksi ostohinnasta.
- Nyrkkisääntö: alle 10 vuoden omistuksessa olettama on edullisempi, jos todellinen hankintameno kuluineen on alle 20 % myyntihinnasta.
- Olettama auttaa silloin, kun ostotositteita ei enää löydy, esimerkiksi perityissä osakkeissa.
- Kymmenen vuoden raja ratkaistaan erä kerrallaan, joten saman yhtiön osakkeilla voi olla eri olettama.
- Merkintäoikeuksille ja ilmaisosakkeille ei yleensä synny hankintamenoa, joten niiden myynnissä käytetään usein olettamaa (ks. osakeanti).
Hankintameno-olettama Suomen verotuksessa
Verohallinnon ohjeen (toukokuu 2026) mukaan hankintameno-olettamaa voivat käyttää luonnolliset henkilöt, kotimaiset kuolinpesät ja yhteisetuudet, kun voitto verotetaan tuloverolain mukaan. Yritykset ja yhteisöt eivät voi käyttää olettamaa. Verohallinto käyttää esitäytetyllä veroilmoituksella automaattisesti edullisempaa vaihtoehtoa, jos hankintatiedot ovat sillä tiedossa, mutta laskelma kannattaa tarkistaa itse.
Hankintameno-olettamaa ei tarvitse valita koko vuodelle samalla tavalla: vertailu tehdään jokaisen myydyn erän kohdalla erikseen. Samana vuonna voi siis käyttää yhden osakkeen myynnissä todellista hankintamenoa ja toisen myynnissä olettamaa. Myös perityissä ja lahjaksi saaduissa osakkeissa olettamaa voi käyttää; hankintamenona pidetään silloin perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa, ja omistusaika lasketaan saannosta.
Olettamaa voi käyttää myös rahastoosuuksien ja muun omaisuuden myynnissä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää?
Kun olettama (20 % tai 40 % myyntihinnasta) on suurempi kuin todellinen ostohinta kuluineen. Verotuksessa sovelletaan edullisempaa tapaa.
Voiko hankintameno-olettamalla tehdä tappiota?
Ei voi. Olettama on aina osa myyntihinnasta, joten tappio voidaan laskea vain todellisilla hankintamenoilla.
Milloin olettama on 40 %?
Kun myyty omaisuus on omistettu vähintään kymmenen vuotta. Aika lasketaan kunkin ostoerän hankinnasta.
Voiko olettaman lisäksi vähentää kaupankäyntikulut?
Ei. Olettama korvaa sekä hankintahinnan että kulut.
Katso myös
Päivitetty 25.9.2026